H-pentue
syntynyt: Kaksi narttupentua syntyivät 24.1. Toinen syntyi kuolleena ja toinen kuoli 4h iässä.
Pentueen emo: kaakkomäen Daidai "Vaara", om. Noora Vahvelainen
Pentueen isä: Ryuuko Go Musashi Aiwa "Riski", om. Noora Vahvelainen & Anita Kaakkola
Ajatuksiani tästä pentueesta:
Tämä pentue on ensimmäinen oman kennelnimeni alla syntyvä akitapesue. Vanhemmat on valittu huolella ja pitkällä tähtäimellä, sillä Riski on matkustanut Japanista asti Vaaran poikaystäväksi 1,5 vuotta sitten. Toiveenani oli saada brindlejä jälkeläisiä, koska niitä on Suomessa verrattaen vähän ottaen huomioon kuinka upeita nämä "tiikerit" ovat.
Silloin kun rääpäle-Riski Suomeen muutti, ei tietystikään ollut varmaa, kasvaisiko siitä lainkaan Vaaran veroinen upea ja ylväs akita, jota jalostukseen voisi käyttää. Myös terveyskysymykset olivat täysin avoimia, sillä Japanista ei niistä tietoja pahemmin heru.
Aika näytti kuitenkin, että Riski on perusterve ja luonteeltaan vallan upea akitaherra! Lonkka- ja silmätutkimuksetkin puolsivat sitä, että Riskistä olisi Vaaralle sulhaseksi. Yksi tosiseikka on myös se, että Suomessa ei juurikaan löydy jalostusuroksen vaatimuksia täyttäviä brindlejä.
Vaara puolestaan on erittäin kaunis ja feminiininen akita. Vaaran sukupuu on Suomessa ja ulkomaillakin mainetta niittänyt komeudellaan. Myös terveystilastot ovat erittäin hyvät. Vaaran luonne on kova ja siksi Vaaran sulhaseksi sopii juuri Riskin lainen lällykkä antamaan sitä pehmeää puolta pentujen luonteeseen.
Pentujen odotan olevan ennenkaikkea terveitä (tähän pitäisi olla kaikki edellytykset) ja perivän äidiltään tämän alkukantaisen rodun luonnetta ja ylpeyttä mutta samalla myös isänsä rentoa otetta elämään. Toivon, että pentueessa esiintyy molemmat värit, punainen ja brindle, mutta erityisesti toivon että syntyisi yksi brindle narttupentu sijoitukseen. Ulkonäkö on jalostusvalintoja tehdessä viimeinen kriteeri terveyden ja luonteen jälkeen, mutta toivon että pennuista tulee yhtä riskejä kuin isänsä ja vieläkin kauniimpia kuin äitinsä....
Pentujen sukutaulu:
| H-PENTUEEN SUKUTAULU | ||
| RYUUKO GO MUSASHI AIWA ER52901/07 JL-00154/07-0 AKIHO 06-1448 | BANDOU TAROU GO SAGINUMA KENSHA AKIHO 04-1576 | AZUMAHOMARE GO ASO INOUE AKIHO 02-2026 |
| TOMOEGOZEN GO TATEYAMA MATSUNAGA AKIHO 02-1814 | ||
| KOHAKUHIME GO MUSASHI AIWA AKIHO 03-515 | KAKUTORA GO TETSUYUKISOU AKIHO 97-4277 | |
| SHURI GO MUSASHI AIWA AKIHO 98-2370 | ||
| KAAKKOMÄEN DAIDAI ER 24764/04 | DAIRIN GO FUKUOKA TOKUHISA JKCJL00055/02-0 | MUSASHIMARU GO OKAYAMA NAKANISHISOU AKIHO 95-5204 |
| TSUKUSHIKOMACHI GO YATOMO AKIHO 93-7674 | ||
| TAMAME GO KOTOOKA KODAMASOU JKC00203/03-0 | YOSHIMARU GO AKITA SHIBATA AKIHO 97-4324 | |
| SENSHUUME GO NAKASENDOU AKIHO 95-373 | ||
Synnytys
Synnytys alkoi täysin yllättäen 24.1. vaaralla oli menossa 60. tiineysvuorokausi ensimmäisestä astutuskerrasta laskettuna. Tarkoitan yllättäen alkaneella synnytyksellä sitä, että Vaaran lämmöissä ei näkynyt mitään merkkejä siitä, että synnytys oli käynnistymässä, eikä käytöskään ollut sen suuntaista. Vaara meni ensimmäistä kertaa tutustumaan pentulaatikkoonsa keskiviikko iltana ja tästä päättelin, että synnytys alkaisi ehkä viikonloppuna. Vaara oli myös rauhallinen, mitään pedin tekemistä tai läähätystä ei ollut.
Ensimmäinen pentu syntyi siis minun ollessa vielä töissä. Pentu syntyi arviolta klo 14-16 välillä, sillä minun tullessa kotiin klo 17, pentu oli täysin kylmä ja eloton. Uskon kuitenkin, että pentu oli jo syntyessään kuollut, koska se ei näyttänyt täysin normaalisti kehittyneeltä ja oli todella pieni - paino vain 220g! Akitan pennut ovat normaalisti syntyessään 350 -400g. Alla kuvat kuolleesta pennusta. Väriltään pentu oli brindle.
Odottelin tunnin verran, jotta seuraava pentu alkaisi syntymään, mutta Vaaralla ei ollut polttoja. niinpä lähdimme päivystävälle eläinlääkärille, joka tutki käsillä tunnustellen Vaaran kohdun. Siellä oli vielä ainakin yksi syntymätön pentu. niinpä Vaara sai kalkki- ja oksitosiinipistoksen, joiden tarkoituksena oli saada poltot alkamaan uudestaan. saimme vielä kotiin mukaan molempia aineita; oksitosiinia piikitettäisiin lihakseen tunnin välein 0,4 ml ja kalkkia kolmen tunnin välein 4 ml.
Seuraava pentu syntyi vihdoin klo 22:20 illalla. Tämä punainen tyttö syntyi elottomana ja sain sen elvyttämällä hengittämään. Pentu piristyikin ihan hyvin ja meni nisälle syömään pian toinnuttuaan. syntymäpaino myös tällä pennulla melko alhainen - 290 g.
Taas odoteltiin tunti ja toinen.... vaikka kalkkia ja oksitosiinia piikitettiin lääkärin ohjeen mukaan, pentuja ei alkanut kuulua ja emokin rauhoittui, joten raahasin patjani pentulaatikon viereen puolenyön jälkeen. nukuin pieniä pätkiä välillä nousten katsomaan, että kaikki on hyvin. Kahden aikaan näin viimeisen kerran pennun elossa emonsa maitobaarissa. seuraavan kerran, 02:40 heräsin kun Vaara nousi istumaan - pentu oli kuollut. Yritin vielä elvyttää pentua, mutta turhaan.
seuraavana aamuna menimme taas lääkäriin, koska pahimpana pelkona oli, että Vaaran mahassa olisi yhä pentuja. pelkäsin, että menettäisin vielä Vaarankin... lääkäri otti röntgenkuvan kohdusta, ja onnekseni saatoin huokaista, että se oli tyhjä. Samalla otettiin verikoe ja mitattiin lämpö. Mitään epänormaalia ei löytynyt! Ei siis mitään syytä sille, miksi näin kävi.
Vaara sai antibioottikuurin tulehdusten ehkäisemiseksi. Henkinen puoli olikin sitten vaikeampi korjata. Vaara oli 5 päivää lähes täysin syömättä ja aivan sekaisin päästään. Se etsi itkien jatkuvasti pentujaan, yritti piiloutua huonekalujen ja sängyn alle. Se otti pehmoleluja ja tunki niitä nisillen samalla raivoisasti puolustaen näitä ns. "pentujaan". Pari viikkoa meni, ennekuin Vaara alkoi pikkuhiljaa palautua normaaliksi.